Lapinlahteen sijoittuva A-linjaus olisi selvitysten mukaan kaikista suunnittelussa aiemmin mukana olleista vaihtoehdoista vahingollisin ympäristölle. Sen rakentaminen heikentäisi puiston poikkeuksellisen monipuolista biodiversiteettiä pysyvästi.

Lähes 200-vuotiaat jalopuut ja niissä elävä eliölajisto, niityt ja kalliokedot, arvokas kasvillisuus ja maaperä katoaisivat. Vanhojen, korkeiden puiden kaataminen on erityisen haitallista luonnon monimuotoisuudelle. Sekä rakennustöiden aikana että rekkatunnelin avautumisen jälkeen aiheutuisi korvaamattomia luonnonlajien ja -alueiden menetyksiä sekä meluhaittoja.

Monet helsinkiläiset kokevat Lapinlahden puiston henkireikänä, vihreänä keitaana, jossa oleskelu rauhoittaa, lohduttaa, energisoi ja parantaa oloa. Puisto on erityisen tärkeä ulkoilu- ja virkistäytymispaikka Jätkäsaaren, Ruoholahden, Kampin ja Töölön asukkaille. Puistoa käyttävät lukuisat lähialueiden koulut ja päiväkodit.

A-linjauksen ja sen pohjoispuolelle rakennettavan Länsibaanan takia puiston käytettävissä oleva ala pienenisi yli 10 prosenttia, kun tunnelin rakentamisalueen lisäksi liikkuminen estyisi mukulakirvelin uusilla alueilla (Kirvelilattakoin elinympäristöjen ekologisen kompensaation hyvityssuunnitelma, Ramboll Finland Oy, luonnos 17.12.2024, KYLK 9/2025 liite 4).

Puiston tunnelma muuttuisi, kun puiden hakkaaminen loisi maisemaan valtavan aukon kohti Salmisaarta ja Länsiväylää. Lisäksi tunneli aiheuttaisi melua, pienhiukkaspäästöjä ja pakokaasuja.

Lapinlahden puisto on erottamaton osa alueen valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriperintökokonaisuutta, sillä koko Lapinlahden alue rakennettiin 1800-luvun käsitysten mukaisesti tervehtymistä ja hyvinvointia edistäväksi sairaalaympäristöksi. Puistossa oleminen ja siellä työskentely oli edistyksellisen psykiatrisen hoidon kulmakivi sairaala-aikojen alusta lähtien.

Monet puista ja muista kasveista, jotka kasvavat alueella edelleen, ovat potilaiden ja ylilääkäreiden istuttamia. Puiden hakkaaminen vailla ymmärrystä niiden historiasta ja toiminnan vaikutuksista on sydämetöntä.

Valitettavasti puistoa on vuosikymmenten ajan nakerrettu pala palalta. Jäljellä on enää kolmasosa alkuperäisestä sairaalapuistosta. Sitä ei saa pienentää yhtään enempää!

Raskaan liikenteen tunneli kulkisi parikymmentä metriä hautojen alla, mikä olisi epäkunnioittavaa vainajia ja heidän läheisiään kohtaan. Lisäksi tunneli vaatisi ilmanpoistohormeja ja teknisiä ratkaisuja hautausmaiden alueille.

Muutokset vaikuttaisivat haavoittuvassa asemassa olevien, erityisesti Alvila-kerrostalossa asuvien henkilöiden hyvinvointiin häiritsemällä heille tärkeää ympäristöä.

Tarkkaa ja ajankohtaista talousmallinnusta ei ole esitetty lautakunnan jäsenille heidän pyynnöistään huolimatta. Vaihtoehtoisia kehitysmalleja rahtiliikenteen määrän kehitykselle on useita.

Nykyisessä maailmantilanteessa Tallinnan ja Helsingin välinen tunneli saisi todennäköisesti tukea molemmilta puolilta Suomenlahtea. Jos se toteutuisi, olisi se houkuttelevampi reitti rahtiliikenteelle ja heikentäisi Länsisataman tuottavuutta. On mahdollista, että satamatunneli olisi aktiivisessa käytössä vain muutaman vuosikymmenen. Epäonnistunut investointi jäisi helsinkiläisten veronmaksajien maksettaviksi.

Tunnelin A-linjaus estäisi muun muassa Länsiväylän muuttamisen katumaiseksi ja asuntorakentamisen ilman meritäyttöjä. Aluetta ei voitaisi tehdä kantakaupunkimaiseksi, eikä alueelle tavoiteltua tiivistä rakentamista voitaisi toteuttaa.

Kaupunkiympäristön toimialan 24.2.2025 kaupunkiympäristölautakunnalle antamien vastausten mukaan Salmisaaren rakennusoikeuden arvo ilman meritäyttöjä olisi ehdotetulla A-linjauksella 137 miljoonaa euroa pienempi kuin kauemmas Länsiväylälle sijoittuvalla D-linjauksella. A-linjauksen hinta nousee reilusti yli 400 miljoonan euron, kun nämä kaupungin menettämät maankäyttötuotot otetaan huomioon.

Asuinalueen toteuttaminen vaatisi Länsiväylän pohjoispuolella meritäyttöjä, jotka olisivat hyvin haastavat ja vaikuttaisivat kielteisesti veden laatuun.

Ruoholahden ja Jätkäsaaren alueella asuu ja työskentelee suuri määrä ihmisiä, joille hanke tuo mukanaan haittoja arkeen. Rakennustyöt ja mahdolliset liikennejärjestelyt vaikuttavat erityisesti alueen rauhallisuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Liikennemäärien kasvu sekä työmaa-alueet tuovat mukanaan melua, negatiivisia ympäristövaikutuksia ja häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti paikallisten asukkaiden elinoloihin. Monille Jätkäsaaren ja Lapinlahden lähialueen asukkaille puisto on myös tärkeä ulkoilu- ja virkistäytymispaikka, jonka käyttö hankkeen aikana heikentyy merkittävästi.

Lisäksi rakennustyöt vaikuttavat alueella toimiviin yrityksiin ja organisaatioihin, kuten Lapinlahden Lähteen taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskukseen, joka tarjoaa monipuolisia ja saavutettavia palveluita ja tapahtumia. Lapinlahden Lähteen toiminta häiriintyy melun ja rakennustyömaiden seurauksena. Työmaa myös ja vaikeuttaa Lähteen saavutettavuutta kaupunkilaisille ja heikentää alueen vetovoimaa.

Tunnelin rakentaminen vahvistaisi autoriippuvuutta ja olisi vakavassa ristiriidassa vuoden 2030 hiilineutraalisuustavoitteen kanssa.