1.
KAUPUNKILAISTEN KUUNTELEMINEN
2.
KULTTUURIPERINNÖN TURVAAMINEN
3.
LUONNONYMPÄRISTÖJEN JA KAUPUNKIVIHREÄN VAHVISTAMINEN
4.
VAIKEASTI TYÖLLISTYVIEN TUKEMINEN
5.
KAUPUNKITILAN KÄYTTÖ AUTOTTOMIEN EHDOILLA
Kaupungilla on vastuu varmistaa Helsingin kulttuurihistoriallisen ja kaupunkirakennustaiteellisen arvon säilyminen. Sekä nykyisten asukkaiden että tulevien sukupolvien täytyy voida kokea kaupunki ja sen identiteetti omakseen. Kaupunkisuunnittelussa on pyrittävä kaikin keinoin rakennusten säilyttämiseen ja uudelleenkäyttöön sekä kulttuuriperinnön suojelemisen että ilmastopäästöjen vähentämisen vuoksi.
Tällä hetkellä Helsingin tärkeimpiä alueita kehitetään huomioimatta niiden kulttuuriperintöarvoja ja käymättä avointa keskustelua kaupunkilaisten yhteisestä edusta. Niiden tulevaisuuden määrittely on liian usein luovutettu sijoittajille, jotka tekevät sitä taloudellisista intresseistään käsin ja joiden vaikutusvalta kaupunkisuunnittelussa on kasvanut kohtuuttoman suureksi. Suunnitteluvaraukset ja poikkeamispäätökset asemakaavoista tekevät mahdottomaksi laajempien kokonaisuuksien pitkän aikavälin suunnittelun.
Tämä ei ole kestävä tapa rakentaa meidän yhteistä Helsinkiämme.
Vastuuta kulttuuriympäristöistä ja kulttuuriperinnöstä huolehtimisesta ei voi ulkoistaa myymällä kaupunkilaisten yhteistä rakennettua omaisuutta tai tontittamalla luontoalueita sijoittajille. Varakas kaupunki voi toimivalla hallinnolla hoitaa helsinkiläisten omaisuutta. Kaupallisille toimijoille löytyy muita sijoituskohteita.
kohteita
LAPINLAHTI
Helsingin Lapinlahdessa sijaitsevan entisen psykiatrisen sairaala-alueen mielenterveystyön perintö on ollut uhattuna viime vuodet. Helsingin kaupunki on halunnut myydä C. L. Engelin suunnitteleman päärakennuksen sekä muut rakennukset kansainväliselle kiinteistösijoittajalle, mikä kaupallistaisi alueen ja syrjäyttäisi alueelta haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt. Syksyllä 2024 kaupunki ilmoitti edistävänsä rakennusten peruskorjausta kaupungin omana hankkeena, vaikka niihin sijoittuvasta toiminnasta ei ole selkeää suunnitelmaa. Rakennusten omistajuudesta peruskorjauksen jälkeen ei ole ehdotusta.
Lapinlahden puisto on erottamaton osa alueen valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriperintökokonaisuutta, sillä koko Lapinlahden alue rakennettiin 1800-luvun käsitysten mukaisesti tervehtymistä ja hyvinvointia edistäväksi sairaalaympäristöksi. Puistossa oleminen ja siellä työskentely oli edistyksellisen psykiatrisen hoidon kulmakivi sairaala-aikojen alusta lähtien.
Puistoa ja sen rauhaa uhkaa satamatunneli, jonka läntinen aukko sijoittuisi puiston eteläosaan. Ehdotus on valtuutettujen enemmistön toiveiden vastainen, sillä vuonna 2021 päättäessään satamatoimintojen uudelleenjärjestelystä kaupunginvaltuutetut hyväksyivät toivomusponnen, joka edellytti jatkosuunnittelussa selvitettävän mahdollisuudet tunnelin rakentamiselle siten, ettei se vaikuta kielteisesti Lapinlahden sairaala-alueen luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvoihin. Lopullinen päätös tunnelin sijoittumisesta ja rakentamisesta tehdään kaupunginvaltuustossa tulevalla valtuustokaudella.
HIETALAHTI
Hietalahden telakka-alue on merkittävä osa helsinkiläistä ja suomalaista teollisuushistoriaa. Etelä-Helsingin halkoo Esplanadin – Bulevardin muodostama vihreä akseli, joka päättyy molemmissa päissä toriin ja mereen tärkeine satama-alueineen. Tämä mereltä merelle ulottuva akseli oli jo 200 vuotta sitten Ehrenströmin asemakaavan keskeisiä ajatuksia.
Kaupunki suunnittelee satama-altaan täyttämistä ja valtavaa, yhteensä 35.000 kerrosneliömetrin toimitilarakentamista. Tämä tuhoaisi sataman ja Hietalahdentorin perinteisen yhteyden ja avaran näkymän Bulevardilta, jotka ovat rakentaneet alueen identiteettiä jo kaksi vuosisataa.
Alue täytyy säilyttää urbaanina virkistysalueena ja sen kulttuurieperintöarvot tulee turvata.
Kerrokantasi-kyselyihin (ensimmäinen ja toinen) tuli poikkeuksellisen paljon vastustavia kannanottoja, joissa pääasiassa vastustettiin alueen rakentamista ja uusia liikennelinjauksia. Erityisen kriittisesti suhtauduttiin toimistorakentamiseen ja uuteen liikennelinjaukseen, joka heikentäisi alueen merellisyyttä ja rannan saavutettavuutta.
TAIVALLAHTI
Helsingin kaupunki on päättänyt luovuttaa suuren palan kaupunkilaisten yhteistä rantaviivaa rakennusyhtiön kehitettäväksi. 1990-luvulla keksitty idea kylpylästä Taivalsaareen Hietarannan ja Taivallahden väliselle merenranta-alueelle on etenemässä uuden huoneistohotellin muodossa.
Poikkeamislupien myöntämisen takia alun perin kylpylähotelliksi kaavaillusta hankkeesta on pitkän kiistelyn ja vastustuksen jälkeen muodostunut huoneistohotelli, jossa on vain vähän kylpylätoimintoja ja joka on jatkuvasti paisunut alkuperäisestä suunnitelmasta.
Kaupunkilaiset ovat alusta asti vastustaneet hanketta, sillä se heikentäisi Taivallahden maisema- ja kulttuuriperintöarvoja.
KASARMITORI
Kasarmitorille ollaan rakentamassa uutta liike- ja toimistotaloa purettavan rakennuksen tilalle. Ehdotettu uusi rakennus olisi lähes Kaartin kasarmin päärakennuksen korkuinen ja jättäisi sen sivurooliin. Engelin suunnittelema Kaartin kasarmin päärakennus on tärkeä osa kaupungin historiaa ja kaupunkikuvaa.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen kokouksessaan 26.2.2025.
Lue täältä yli 50 kulttuuriympäristöalan asiantuntijan adressi Kasarmitorin suojelemiseksi.
