Helsingin Lapinlahdessa sijaitsevan entisen psykiatrisen sairaala-alueen mielenterveystyön perintö on ollut uhattuna viime vuodet. Helsingin kaupunki on halunnut myydä C. L. Engelin suunnitteleman päärakennuksen sekä muut rakennukset kansainväliselle kiinteistösijoittajalle, mikä kaupallistaisi alueen ja syrjäyttäisi alueelta haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt. Syksyllä 2024 kaupunki ilmoitti edistävänsä rakennusten peruskorjausta kaupungin omana hankkeena, vaikka niihin sijoittuvasta toiminnasta ei ole selkeää suunnitelmaa. Rakennusten omistajuudesta peruskorjauksen jälkeen ei ole ehdotusta.

Lapinlahden puisto on erottamaton osa alueen valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriperintökokonaisuutta, sillä koko Lapinlahden alue rakennettiin 1800-luvun käsitysten mukaisesti tervehtymistä ja hyvinvointia edistäväksi sairaalaympäristöksi. Puistossa oleminen ja siellä työskentely oli edistyksellisen psykiatrisen hoidon kulmakivi sairaala-aikojen alusta lähtien.

Puistoa ja sen rauhaa uhkaa satamatunneli, jonka läntinen aukko sijoittuisi puiston eteläosaan. Ehdotus on valtuutettujen enemmistön toiveiden vastainen, sillä vuonna 2021 päättäessään satamatoimintojen uudelleenjärjestelystä kaupunginvaltuutetut hyväksyivät toivomusponnen, joka edellytti jatkosuunnittelussa selvitettävän mahdollisuudet tunnelin rakentamiselle siten, ettei se vaikuta kielteisesti Lapinlahden sairaala-alueen luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvoihin. Lopullinen päätös tunnelin sijoittumisesta ja rakentamisesta tehdään kaupunginvaltuustossa tulevalla valtuustokaudella.

Hietalahden telakka-alue on merkittävä osa helsinkiläistä ja suomalaista teollisuushistoriaa. Etelä-Helsingin halkoo Esplanadin – Bulevardin muodostama vihreä akseli, joka päättyy molemmissa päissä toriin ja mereen tärkeine satama-alueineen. Tämä mereltä merelle ulottuva akseli oli jo 200 vuotta sitten Ehrenströmin asemakaavan keskeisiä ajatuksia.

Kaupunki suunnittelee satama-altaan täyttämistä ja valtavaa, yhteensä 35.000 kerrosneliömetrin toimitilarakentamista. Tämä tuhoaisi sataman ja Hietalahdentorin perinteisen yhteyden ja avaran näkymän Bulevardilta, jotka ovat rakentaneet alueen identiteettiä jo kaksi vuosisataa.

Alue täytyy säilyttää urbaanina virkistysalueena ja sen kulttuurieperintöarvot tulee turvata.

Kerrokantasi-kyselyihin (ensimmäinen ja toinen) tuli poikkeuksellisen paljon vastustavia kannanottoja, joissa pääasiassa vastustettiin alueen rakentamista ja uusia liikennelinjauksia. Erityisen kriittisesti suhtauduttiin toimistorakentamiseen ja uuteen liikennelinjaukseen, joka heikentäisi alueen merellisyyttä ja rannan saavutettavuutta.

Helsingin kaupunki on päättänyt luovuttaa suuren palan kaupunkilaisten yhteistä rantaviivaa rakennusyhtiön kehitettäväksi. 1990-luvulla keksitty idea kylpylästä Taivalsaareen Hietarannan ja Taivallahden väliselle merenranta-alueelle on etenemässä uuden huoneistohotellin muodossa.

Poikkeamislupien myöntämisen takia alun perin kylpylähotelliksi kaavaillusta hankkeesta on pitkän kiistelyn ja vastustuksen jälkeen muodostunut huoneistohotelli, jossa on vain vähän kylpylätoimintoja ja joka on jatkuvasti paisunut alkuperäisestä suunnitelmasta.

Kaupunkilaiset ovat alusta asti vastustaneet hanketta, sillä se heikentäisi Taivallahden maisema- ja kulttuuriperintöarvoja.